Jäsentapaaminen 2.11.2020 Antti Karila

Antti Karila, psykologian tohtori ja entinen puheenjohtajamme kertoi meille mielen hyvinvoinnista. "Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi" hän lainasi ensin Kalevalaa ja jatkoi, että mieltä liikuttaa kaksi keskeistä puolta, ajattelu eli ajatukset ja tunteet. Sen siis tiesi jo kalevainen kansa. Ajatukset ja tunteet vaikuttavat kaiken aikaa toisiinsa. Jos on pettynyt tai surullinen olo, siihen liittyy jotain ikäviä ajatuksia. 

Tunteet ja ajattelu luovat pohjan myös niitä seuraavalle toiminnalle. Tunteet ovat keskeinen ihmstä toimimaan saava voima. Ilo, suru, pelko ja viha ovat keskeiset tunteemme. Mutta mihin joutuisimme, ellei meillä olisi järkikultaa, ajattelua, ohjaamassa tunnepurkauksia tai paineita.

Ajattelu on jatkuvaa toimintaa, joka pohjautuu ympäristöstä saatuihin ärsykkeisiin ja mielikuviin. Ympäristöstä teemme havaintoja aistien avulla. Kokemusten pohjalta syntyy ajatusmalleja siitä, mitä mihinkin tapahtumaan liittyy tai voi liittyä. Nämä ajatusmallit ohjaavat meitä, kun teemme arjessa ratkaisuja siitä, mitä olisi viisainta tehdä. Kun kohdalle tulee täysin uusi tilanne, kuten nykyinen pandemia, mieli onkin hakusessa. Uudet eväät ja sopeutumiskeinot ovat tarpeen.

Muistia on kolmenlaista, työmuisti, sensorinen eli kehoon liittyvä ja pitkäkestoinen muisti. Työmuisti toimii arjen toiminnan pohjana. Kehoon liittyvä muisti alkaa kehittyä lapsesta alkaen, miten kontata, miten kävellä ja niin edelleen. Pitkäkestoisesta muistista löytyvät elämän varrella koetut asiat. Meillä ikäihmisillä lapsuuden aikaiset tapahtumat voivat tulla entistä helpommin mieleen.

Kuka minä oikein olen? Minäkäsitys on keskeinen psykologinen käsite. Se ei aina ole kirkkaana mielessä. Voimme jopa yllättää itsemme. Henkisen olemuksen kokonaisuus näyttäytyy persoonallisuudessamme. Persoonaan liittyy olennaisesti se, miten arvostamme itseämme. Perusturvallisuuden tunteen varassa elämä näyttäytyy lupaavana ja mahdollisuuksia tarjoavana. Persoonan kehitys pohjautuu geenien määräämään ja toisaalta ympäristön olosuhteiden luomaan pohjaan. Myös vastoinkäymiset voivat parhaimmassa tapauksessa karaista kestämään kovempiakin paikkoja.

Hyvään elämään kuuluvat: terveys, läheiset ihmissuhteet, perhe, työ ja taloudellinen toimeentulo, riittävä uni ja lepo, sopiva ravinto, liikunta, hyvät harrastukset, kulttuuri: elokuvat, kirjallisuus, musiikki. Mutta myös se, millaista ympäristöä ja maailmaa haluamme ja tavoittelemme.

Mieli ja keho ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Jos on paha mieli tai ahdistaa, niin silloin helposti ilmenee kipuja. Toisaalta, jos jalka ei nouse, se voi tympiä.

Kaikinpuoleinen terveys, mielen hyvinvointi, hyvä henkinen ja ruumiillinen terveys ja tasapaino ovat yleisiä tavoitteitamme. Niiden hyväksi meistä jokainen voi päivittäin tehdä hyviä tekoja, hyvien ajatusten, tunteiden ja kokemuksen myötävaikutuksella. Ne pukkaavat arkea eteenpäin. Syntyy hyvän kierre. Tyytyväisyys omaan elämään saa vahvistusta. Vaikka vastoinkäymisiä välillä tulee eteen, jokaisella on kuitenkin lupa odottaa, että kyllä tästäkin selviydyn.

Kuulijakunta palkitsi Antin raikuvin aplodein!

Antti Karila kertoi meille mielen hyvinvoinnista